Voiko sairauslomalla työskennellä?

Disclaimer: en ole lakiasiantuntija, eikä tätä tekstiä tule tulkita ohjeeksi myöntää tai olla myöntämättä sairauslomaa töistä. Hyödynnä tarvittaessa työterveyden, HR:n tai lainoppineiden asiantuntemusta.

Sairausloma paitsi kirjoitetaan usein väärin, myös tulkitaan turhan absoluuttisesti. Sairausloman (virallisemmin sairauspossaolo) myöntää työnantaja tyypillisesti lääkärintodistuksen saatuaan. Lääkärintodistus on lääkärin puolueeton näkemys työntekijän työkyvystä, mutta se ei ole mahtikäsky olla tekemättä mitään työtä. Hyvässä tapauksessa lääkärintodistuksesta ilmenee lääkärin näkemys siitä, onko työntekijä lainkaan kykenevä työntekoon vai onko kyseessä vain osittainen työkyvyttömyys. Kummassakin tapauksessa kevennetty työnteko saattaa olla mahdollista, sillä lääkäri ei voi tuntea kaikkia mahdollisia työnantajan tarjoamia työn muotoja tai ennustaa täydellisesti työntekijän toipumisen vauhtia.

Otan esimerkin omasta elämästäni. Teen tietotyötä, jossa tärkeimmät työssäni onnistumisen elementit sijaitsevat napani yläpuolella (toivottavasti tämä on yleinen asianlaita tietotyöläisten parissa). Taannoin teloin jalkani ja siten edesautoin ortopediä käyttämään ammattitaitoaan. Hän kirjoitti minulle todistuksen, jossa suositteli kahden viikon sairauslomaa. Olin henkisesti ja omien töideni järjestelyjen kannalta varautunut optimistisesti viikon sairauslomaan, vaikka toki suhtauduin kuntoutukseeni tosissani. Sovin oman esimieheni kanssa, että lepuutan ainakin viikon ja katson toisella viikolla tilannetta uudestaan. Viikon totaalilevon jälkeen pystyin jo liikkumaan hieman paremmin ja istuminenkin onnistui, joten tein toisen sairauslomaviikkoni aikana töitä kevennetysti, n. 70 % normaalista työajasta. Tätä järjestelyä tuki mahdollisuus työskennellä etänä, sekä järjestää tavallista pidemmät tauot. 

Sairauslomaltaan voi siis tehdä työtä, mikäli työ voidaan järjestää siten, ettei siitä ole haittaa toipumiselle ja osapuolet niin sopivat. Tällöin keskusteluun nousee korvaava tai kevennetty työ. Korvaavalla työllä tarkoitetaan muita kuin työntekijän vakiintuneita työtehtäviä ja kevennetyllä työllä esimerkiksi työn fyysisen kuormittavuuden vähentämistä tai vaikkapa taukojen lisäämistä ja pidentämistä. Korvaava tai kevennetty työ on jo huomioitu joidenkin alojen työehtosopimuksissa, joskin termien määrittelyssä on jonkin verran vaihtelua. 

Korvaava tai kevennetty työ on usein hyvä ratkaisu niin työpanoksesta hyötyvälle työnantajalle kuin sen tekijällekin. Esimerkiksi merkittävimpien sairauslomien aiheuttajien, mielenterveysongelmien ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen, on todettu kuntoutuvan parhaiten, kun akuutin vaiheen jälkeen päästään jatkamaan arkea mahdollisimman normaalisti (katso Mehiläinen: Työjärjestelyt vaihtoehto sairauslomalle). Vaikka työntekijällä olisikin kova halu palata töihin ennen lääkärin suositteleman sairausloman päättymistä ja työantajakin olisi siihen suostuvainen, kannattaa konsultoida vielä lääkäriä kevennetyn työn mahdollisista vaikutuksista toipumiseen.

Vastoin yleistä luuloa, sairausloman aikana työskentely ei vaikuta vakuutuksiin. Etätyön osalta on kuitenkin hyvä muistaa, että etenkin mahdolliset taukojen aikana tapahtuvat tapaturmat kotona eivät välttämättä kuulu työnantajan vakuutuksien piiriin (katso Yle-uutiset).

Voiko työnantaja määrätä töihin lääkärintodistuksesta riippumatta?

Kuten todettua, lääkärintodistuksesta olisi hyvä ilmetä suositteleeko lääkäri täydellistä lepoa kaikenlaisesta työstä vai onko työkyky alentunut vain osittain. Jälkimmäisessä tapauksessa työnantaja voi määrätä kevyempiin työtehtäviin, jotka eivät vaaranna tai pitkitä toipumista. Mikäli lääkärintodistuksesta ilmenee täysi työkyvyttömyys, eikä työntekijä itsekään koe olevansa työkykyinen, ei työnantaja voi määrätä työntekijää töihin. Työnantaja voi kuitenkin vaatia työntekijää menemään toiselle lääkärille, mikäli herää perusteltu syy epäillä alkuperäisen lääkärintodistuksen luotettavuutta (esimerkki oikeuskäytännöstä, KKO: 1993: 150). 

Sairausloma ilman lääkärintodistusta

Aina lääkärintodistusta ei tarvita. Monissa yrityksissä esimies voi omalla päätöksellään myöntää muutaman (tyypillisesti 1-3) päivän sairauslomaa ilman lääkärintodistusta. Elinkeinoelämän keskusliitto suositteli koronakeväänä 2020 kyseisestä omailmoituskäytäntöä, mistä onkin tullut hyvin yleinen ja osa yrityksistä on antanut esimiehille mahdollisuuden myöntää aikaisempaa pidempiä sairauslomia  (Yle-uutiset). Henkilökohtaisesti pidän tätä erittäin hyvänä käytäntönä, joka tukee luottamuksen ilmapiiriä ja yksilöiden hyvinvointia. Kuumeen kourissa painivaa ihmistä on absurdia lähettää lääkärin vastaanotolle, mikäli ainoa syy siihen on todistuksen saaminen sairaudesta. 

Keskustele

Käytännössä mahdollisuudet työntekoon ja sairausloman pituus tulee katsoa tapauskohtaisesti. Arvioitaessa osittaista työkykyä on erityisen tärkeää käydä työntekijän kanssa avointa keskustelua mahdollisista soveltuvista työtehtävistä, jotta vältytään ikäviltä riitatilanteilta. Tapauskohtaisuuden lisäksi on hyvä huomioida työnantajan linja. Ei voi olla tilannetta, jossa yksi esimies automaattisesti myöntää peukalonsa venäyttäneelle tietotyöläiselle viikon sairauslomaa ja toinen vastaavassa tilanteessa oleva esimies arvioi tilanteen kriittisesti ja määrää työntekijän tekemään korvaavaa tai kevennettyä työtä. Eroja toimintatavoissa löytyy varmasti etenkin suurissa yrityksissä, joten suosittelenkin esimiehiä sparraamaan ajoittain myös käytännöistä sairauslomien suhteen.

Lue lisää:

Terveyskirjasto: Sairauspoissaoloa (”sairauslomaa”) varten kirjoitettava todistus

Minilex: Työntekijän velvollisuudet sairauslomalla

Similar Posts