Tunteet kuuluvat työelämään
Tunteet ovat erottamaton osa ihmistä, mutta työelämässä niiden merkitys jää usein pienelle huomiolle tai tunteita saatetaan jopa tukahduttaa työpaikoilla. Rationaalisuus ja tiedolla johtaminen jyrää fiiliksen, intuitiota ei arvosteta, eikä tunteita näytetä. Kuitenkin me kaikki tunnemme jatkuvasti ja tunteilla on valtava potentiaali vaikuttaa energiaamme ja suoriutumiseemme.

Samankaltaisina toistuvat tehtävät siirtyvät kiihtyvällä tahdilla ihmiseltä pois, kun ohjelmistorobotiikka ja tekoäly kehittyy. Ihmistä tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessakin tekoälyn rinnalle ideoimaan ja kehittämään uutta. Tunteet ovat vahvuus, joka erottaa meidät koneista ja tekee meistä upeita ja innovatiivisia yksilöitä. Tunteet vaikuttavat niin henkilökohtaiseen suoriutumiseemme, kuin tiimien ja organisaatioiden menestymiseen.
Psykologinen turvallisuus
Jotta pystymme toimimaan pitkäjänteisesti parhaalla mahdollisella tavalla, innovoimaan laatikon ulkopuolta ja kehittämään yhteistyöllä toimintaa uudelle tasolle, meidän tulee tuntea olomme turvalliseksi. Asiantuntijatyössä fyysinen turvallisuus on tyypillisesti hyvällä tolalla, mutta se ei vielä riitä. Psykologinen turvallisuus on tunne siitä, että uskallamme olla yhteisössä oma itsemme ja lausua ajatuksemme ja ideamme ääneen ilman pelkoa siitä, että sanamme kääntyisivät meitä vastaan. Psykologisesti turvalliseksi koetussa työyhteisössä uskalletaan siis kertoa villeimmätkin ideat, eikä niitä torpata vaan pikemmin jalostetaan yhdessä. Tällaisessa ympäristössä syntyy uusia ideoita ja myös virheet uskalletaan tunnustaa ja tarttua epäkohtiin. Googlen Project Aristotlen mukaan psykologinen turvallisuus on keskeisin yhdistävä tekijä siinä, miksi jotkut tiimit ovat tuloksekkaampia kuin toiset.
Professori Amy Edmondsonin mukaan (ks. Edmondsonin Ted Talk) psykologinen turvallisuus vaikuttaa oleellisesti kykyymme oppia. Mikäli vastuu töissä on korkea, mutta psykologinen turvallisuus matala, meitä ahdistaa eikä oppimista pitkällä aikavälillä tapahdu. Korkea psykologinen turvallisuus matalalla vastuulla taas pitää meidät mukavuusalueella, jossa etenemistä ei tapahdu. Korkean vastuun täytyy siis kohdata psykologinen turvallisuus, jotta yhteisö suoriutuu mahdollisimman hyvin ja voi jatkuvasti kehittyä ja oppia uutta.

Psykologisen turvallisuuden luominen vaatii erityistä huomiota kaikilta organisaation jäseniltä. Osoittamalla aitoa halua yhteiseen ymmärrykseen ollaan jo hyvällä tiellä. Kuten itsensä johtamisen yleensäkin, tunteiden johtamisen ja psykologisen turvallisuuden ytimisessä on itsereflektio. Minkälaisia ovat omat uskomuksesi eri tilanteissa? Osoitatko käytökselläsi kunnioitusta muiden ajattelua kohtaan? Uskallatko näyttää oman haavoittuvuutesi eri tilanteissa? Nostatko vaikeita asioita esille syyllistämättä muita? Kannustatko omalla käytökselläsi muita puhumaan avoimesti?
Tunteiden säätely
Tunteita ei voi täydellisesti hallita, sillä tunne jota yrittää tietoisesti tukahduttaa, palaa takaisin ja kestää todennäköisesti pidempään kuin ilman tukahduttamisyrityksiä. Pelkkä ”ajattele positiivisesti”-mantra ei siis hävitä negatiiviseksi koettua tunnetta. Tunteita voi sen sijaan säädellä ja vaikuttaa niihin tietoisesti. Tunnesäätely perustuu tunteiden hyväksymiseen ja niiden tunnistamiseen ja nimeämiseen. Hyväksymisen ja tunnistamisen kautta voidaan harjoittaa kykyä ymmärtää omien ja toisten tunteiden syitä ja seurauksia.
Tunteiden kohtaaminen ei aina ole helppoa ja etenkin johtamistyössä altistuu helposti muiden ihmisten tunteiden kuormitukselle. Työnohjaus on hyvä keino omien tunteidensa kohtaamiseen ja muiden tunteiden aiheuttaman kuorman käsittelyyn. Lue lisää työnohjauksesta HarjuLead Oy:n sivuilta ja ole yhteydessä, niin autan mielelläni! hermanni@harjulead.fi