One to one -keskustelut kehittämisen keinona
Kerran tai peräti kahdesti vuodessa pidettävät kehityskeskustelut olivat 90-luvulla kova juttu, mutta eivät enää. Tai ainakaan niiden ei pitäisi olla, sillä on olemassa huomattavasti fiksumpia tapoja ihmisten lyhyen ja pitkän aikavälin kehittymisen tukemiseen. Perinteiset kehityskeskustelut ovat sykliltään niin harvoin, että maailma ympärillä ehtii muuttua moneen kertaan, ennen kuin arviointia tarkastellaan uudestaan. Ja kun oikein nostalgisiksi…