Kehu kollegaa!

Mistä sinä voisit kehua tai kiittää kollegaasi tänään?

Ennen varsinaisia esimiesroolejani pääsin johtamaan eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuvaa pientä kehitysryhmää. Ryhmä työskenteli konkreettisesti saman pöydän ääressä erittäin intensiivisesti ja vietimme koko projektin ajan paljon aikaa yhdessä. Ryhmässä tapahtuvien kohtaamisten lisäksi otin tavaksi järjestää one to one-keskusteluita säännöllisesti jokaisen ryhmäläisen kanssa. Eräässä näissä keskusteluissa annoin asiantuntijalle palautetta hänen positiivisesta otteestaan etsiä ratkaisuja ja pitää ryhmän henkeä yllä. Palaute saattoi hieman hämmentää, eihän kyseinen henkilö ollut muuttanut käyttäytymistään mitenkään poikkeuksellisesti projektissa, vaan toiminut kuten ennenkin. Henkilö otti palautteen kiitollisuudella vastaan ja tilanteessa huomasin heti, että se heilahti sydämeen. Työskentely projektissa jatkui hyvässä yhteistyössä entistäkin suuremmalla innolla. 

Myöhemmin kuulin edellä kuvatun kohtaamisemme herättämästä mielihyvästä ja sen aiheuttamasta lisäboostista paristakin eri lähteestä, kun asiantuntija oli kertonut keskustelumme mm. omalle esimiehelleen. Tarinaan oli hauska törmätä uudestaan, kun se oli kulkenut useamman ihmisen kautta. Pienellä positiivisella palautteella oli ollut selvästi suurempi, jopa monistuva vaikutus, kuin olin tuossa hetkessä tiedostanut.

Positiivisen ja rakentavan palautteen järkevästä suhteesta on esitetty erinäisiä arvioita, jotka liikkuvat tyypillisesti neljän ja seitsemän välillä (esim. Harvard Business Review:ssa esitetty 6:1). Tarkalla suhdeluvulla ei sinällään ole merkitystä, vaan pääpointtina on muistaa, että menestyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla työssään, ihmiset tarvitsevat positiivista palautetta huomattavasti rakentavaa enemmän. Rakentava tai negatiivinen palaute on paikallaan, mikäli nykyisellä toiminnalla törmätään seinään, mutta pelkkä epäkohtiin puuttuminen ei pitkässä juoksussa innosta ketään eikä kannusta kehittymään työssään jatkuvasti paremmaksi. 

Pieniä positiivisia palautteita kannattaa siis viljellä. Ne viestivät arvostuksesta, kannustavat ja kertovat suunnan olevan oikea. Tavat palautteenantoon on mahdollisuuksien mukaan hyvä muokata toiselle osapuolelle sopivaksi, mutta positiivisissa nostoissa tämä ei ole onneksi niin kriittistä. Puhelu, sähköposti tai vaikkapa pikaviesti ovat kaikki hyödyntämisen arvoisia kanavia.

Jälkimmäisestä esimerkkinä on whatsappiini hiljattain kilahtanut viesti. Erään työpajan fasilitoinnin jälkeen kollegani (organisatorisesti esimieheni esimies, mutta kollega kuitenkin) huikkasi seuraavan:

En tehnyt työpajassa sankaritekoja, mutta pyrin luomaan positiivisen, keskustelevan ilmapiirin ja pitämään energiatason korkealla. Juuri sitä mitä fasilitaattorilta on lupa odottaa eli ns. business as usual. Palaute ei vaatinut sen antajalta paljoa aikaa tai vaivaa, mutta se oli helkkarin mukava saada ja sai hymyn huulilleni. Hymyt tuppaavat monistumaan ja tunteet tarttumaan, minkä myötä palautteen panos-hyöty-suhde oli varmasti kiitettävä. 

Palautteen ei tarvitse olla työntekijän toimintaa ja ajattelumaailmaa mullistava spektaakkeli. Ja jos takaraivoon on iskostunut oppi siitä, kuinka palautteen antamisessa on aina hyvä miettiä jotain positiivista ja jotain rakentavaa kulmaa, niin hylkää tuo käsitys äkkiä. Tapa nivoa samaan keskusteluun erilaista palautetta vesittää tärkeintä viestiäsi, aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa ja korottaa siten kynnystä palautteen antamiseen.

Aina arjen positiiviset teot ja palautteet eivät aiheuta mieleenpainuvia tarinoita ja joskus vastaanottoja saattaa ohittaa ne hyvinkin pian. Se ei kuitenkaan ole mikään syy olla nostamatta positiivista käyttäytymistä ja onnistumisia esille. Mikä olisikaan pahinta mitä positiivisesta palautteesta voisi seurata? Vaikka moni suomalainen vaatimaton onkin, en usko kenenkään menevän kehuista rikki. Pienistäkin positiivisista nostoista voi syntyä jotain upeaa ja yllättävää, joten kokeile rohkeasti.